30. 09. 2024 (Kuva: shutterstock/tawanroong).
Jätteiden lajittelu on esimerkki järjestelmästä, jossa on enemmän poikkeuksia sääntöön kuin varsinaisia sääntöjä.Useimmat meistä ovat kuitenkin oppineet, että ruokajätteet kuuluvat biojätteeseen.Se on totta, elleivät ne ole. rasvaisia, lihaisia tai maitotuotteita.Jotkut saattavat olla hyvin yllättyneitä tuon lauseen jälkeen, mutta se ei ole mitään verrattuna sääntöihin, jotka koskevat. kananmunien lajittelua.On käynyt ilmi, että mädän kananmunan asianmukainen hävittäminen voi olla vaikeampaa kuin linssien lajittelu kikherneistä.
Mätä muna? Älä koskaan heitä sitä biojätteeseen!
Jäteteollisuudelle kananmunat ovat yksi ongelmallisimmista jätteistä.Ongelmana on älytön lajittelutapa, joka voi tulla suurena yllätyksenä monille .On käynyt ilmi, että tavallinen muna ei ole lainkaan orgaanista jätettä – ainakaan kokonaan..
Jätteiden lajittelun periaatteiden mukaisesti:
Biojätteestä tehdään kompostia, jonka on täytettävä asianmukaiset standardit.Jotta biojäte voi tehdä tehtävänsä, sen ei saa sisältää rasvoja, lihaa eikä maitotuotteita. Siksi biojätteeseen ei pidä heittää voilla (rasvalla) voideltuja leipäviipaleita, perunoita kastikkeella (rasvaa ja lihaa), mutta myös leikkeleiden tähteitä, luita ja luita.
Kävi ilmi, että suurin osa päivällisen jälkeisistä tähteistä pitäisi laittaa sekajäteastiaan, ei kompostiin, kuten monissa slovakialaisissa taloissa ja asunnoissa on tapana.
Mitä BIO-jätteelle tehdään? Kompostin tuotanto
Kunnallisten palvelujen keräämän biojätteen käsittelyprosessi voidaan kuitenkin jakaa kolmeen vaiheeseen.
Valmis komposti erotellaan, valmistellaan kuljetusta varten ja lähetetään vastaanottajille.Tämä on yksi helpoimmista tavoista kierrättää, ja sillä voidaan ainakin osittain hyödyntää valtavat määrät poisheitettyä ruokaa ja muuta orgaanista ainesta.
Mitä orgaanisessa jätteessä on heitettävä pois?
Biojätteelle tarkoitettuun ruskeaan astiaan heitetään pois:.
Slovakiassa heitetään vuosittain pois yli 456 tuhatta tonnia ruokajätettä.Tämä käy ilmi Eurostatin vuoden 2022 lopussa julkaisemasta ensimmäisestä yleiseurooppalaisesta ruokahävikin seurannasta saaduista tiedoista.Tärkeät havainnot nousevat esiin.Itse tutkimus tehtiin vuonna 2020.Vastoin yleistä teoriaa suurimuotoiset hypermarketit ja toimitusketju eivät ole vastuussa suurimmasta hävikistä.
Asukasta kohden tätä jätettä on siis noin 83 kg. Jopa 78 % kokonaismäärästä eli 65 kg henkilöä kohden syntyi kotitalouksissa.Yleisimpiä jätevirran kohteita ovat leipä ja leivonnaiset, hedelmät ja vihannekset, maitotuotteet, keskeneräiset tähteet ja pakkaamattomat elintarvikkeet.
Kuten näet, suuri osa syömättömästä ruoasta ei edes sovellu kompostoitavaksi, vaan se pitäisi laittaa sekajätteeseen.Kun otetaan huomioon tämä tosiasia ja se, että leijonanosa jätteestä johtuu jokapäiväisistä valinnoistamme keittiössä, kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä voimme tehdä omissa kodeissamme.
Muutamalla yksinkertaisella muutoksella kansallisella tasolla voidaan vähentää tätä määrää kymmenillä tuhansilla tonneilla.